Miksi avun pyytäminen on niin hankalaa?

Jos lähtisit valloittamaan vuorta olisi itsestään selvää, että valmistautuminen kestää monta vuotta. Palkkaisit harjoittelun tueksi ja varsinkin kiipeämiseen lukuisia vuorikiipeilyn ammattilaisia avuksesi. Hankkisit kaiken mahdollisen avun jota vain saisit. Ethän haluaisi ottaa riskiä. Miksi siis yrityksiä rakennetaan ja johdetaan usein hyvin yksipuolisesta näkökulmasta?

Olen kohta kolme vuotta liputtanut ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden puolesta ja rohkaissut työelämän päättäjiä eri toimialoilla hyödyntämään monipuolisesti eri ammattilaisten osaamista. Sitten tulee yksi kaunis päivä, kun huomaan, että olen itse avun pyytämisessä maailman huonoin. Eräs samassa koulutusohjelmassa oleva henkilö haastoi minun ajattelua enkä aluksi edes ymmärtänyt mitä hän tarkoitti. Toisten auttamisesta on tullut minulle niin itsestään selvä asia, etten enää osaa pyytää apua itselleni.

Tutustuin aiheeseen netissä ja löysin lukuisia artikkeleita joissa käsitellään avun pyytämisen hankaluutta eri näkökulmista. Suomalaiset ovat halukkaita antamaan apua, mutta se että pyytäisi itse apua koetaan jostain syystä negatiivisena. Onko avun pyytäminen noloa? Minun kohdalla tarina sai onnellisen jatkumon; löysin vihdoin omaan kasvustrategiaan puuttuvan palasen jonka innoittamana syntyi mm. tämä blogiteksti ja uudistin nettisivujen sisällöt. Käythän katsomassa www.kasvumanageri.fi

Jos olet yrittäjänä toteuttamassa unelmaasi tai palkkatöissä mielenkiintoisen projektin äärellä niin älä anna tehtävän kaatua siihen ettet osannut tai kehdannut pyytää apua. Jokaisen yrittäjän, päällikön, johtajan ja tiimin vetäjän kannattaisi budjetoida ulkopuolisia asiantuntijapalveluja omaan budjettiin pitkin vuotta. Vaikka jokaiselle kuukaudelle.

Kysymys kuuluu, kuinka voin auttaa?

Vastaa